perjantai 18. tammikuuta 2013

Kun laitetaan viisaat päät yhteen niin...

Pidettiin kaksipäiväinen myynnin kickoff-tilaisuus. Ryyppäämiseksihän se meni. Tästä päivästä kun selviää (kirjaimellisesti), niin en kyllä vähään aikaan uskalla suunnitella myyntiä. Jos hotellin yökerhon karaoke olisi kestänyt tunnin pidempään, olisin sataprosenttisen varmasti vetänyt siellä Paranoidin.

Mutta joo, kelataanpas alkuun. Menomatkalla minä ja huonekaverimme päästiin johtoryhmäläisen kyydillä kohteeseen. Puheenaiheet koko kolmen tunnin matkalla olivat legot ja nopeusvalvontakamerat. Vaivaantuneisuutta lisäsi Radio SuomiPopilla kerrottu seikkaperäinen tarina juontajan taannoisesta matkasta Macaoon. Jutussa kerrottiin mm. baaritiskistä, jonka alapuolella oli verho ja jokaisen tuolin kohdalla verhossa oli aukko. Jokainen voi miettiä mihin käyttötarkoitukseen se oli. Tuon mahdollisesti elämäni pisimmän puolituntisen jälkeen alkoi perinteinen neuvottelu siitä, voidaanko pitää pissitauko vai ei. Sanoin kuljettajalle että voit ihan itse valita, sinun auto ja verhoiluhan se on. Yllättäen passasi pitää pieni pitstoppi.

Kun lähestyttiin kohdetta, selvisi, ettei kukaan meistä ole kunnolla selvittänyt mihin oikeastaan ollaan menossa. Kaikki olivat luottaneet toisiinsa, eikä kukaan ollut tehnyt mitään. Tämä oli minulle yksi viikonlopun keskeisistä opetuksista.

Ensimmäinen päivä meni niin, että puoltakaan siitä mitä suunniteltiin tehtäväksi, ei saatu tehtyä. Kun laitetaan joukko myyjiä (tuo oman äänen sointia syvästi rakastava ihmislaji) samaan koppiin kertomaan ”just siitä mun jutusta”, on ihan takuuvarmaa, ettei aikataulu pidä. Jopa minä sain änkytettyä oman osuuteni tuplamittaiseksi. Samalla tuli tajuttua, ettei meillä ole mitään käsitystä siitä, mitä tässä talossa kaiken kaikkiaan oikein tehdään. Ja tämän porukan pitäisi se osata asiakkaille kertoa.

Toinen päivä oli kuin junaturma hidastettuna. Selvisi, ettei meillä ole välttämättä mitään käsitystä edes siitä, miten omalla vastuulla olevia asioita kannattaisi myydä. Tuli myös todettua, että avainasiakkaathan ovat jo meillä Excel-taulukossa. Hyvä homma, sittenhän asia on kunnossa. Tosin viimeksi kun minä tarkistin, ne oli esim. Helsingissä, Mäntsälässä ja Joensuussa.

Kahden päivän aivomyrskystä syntyi seuraavat lopputulokset:
· myyjien pitää myydä
· on suunniteltava miten keskeisiä asiakkuuksia hoidetaan

Groundbreaking. Myyntijohtaja otti esille, että pitäisikö puhua juuri asioista jotka ovat jääneet tekemättä. Tuli mieleen, että minä en ole ainakaan pessyt ikkunoita viiteen vuoteen. En tiedä mitä rästejä muilla on.

1 kommentti:

  1. Että suunnitellaan jotain, on aina mahtava askel eteenpäin kohti... öö jotain.

    VastaaPoista