sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Paljasta pintaa ja paritustoimintaa

Kävin parin ystävän kanssa katsomassa Varkauden kesäteatterissa Tuntemattoman sotilaan. Kesäteatterissa on tärkeää käydä, koska silloin on varmuudella tehnyt lomallaan jotain mainitsemisen arvoista, johon ei liity alkoholi. Antaa semmoisen sivistyneen vaikutelman.
Jos et tiedä miten harrastelijateatterikäynti läpiviedään, on oikeastaan vain muutama asia, jotka on hyvä hallita.


1. Älä turhaan tarkista sääennustetta. Sataa varmasti.



2. Täytä istumapaikat laetanaan, älä lähde tavoittelemaan omaa etua. Vaikka edessäsi olisi suuri puu peittämässä näkvyyttä.



3. Jätä sateenvarjo autoon.


Näytelmästä pidimme kaikki. Erityisesti kiittelemme kohtauksia, joissa muutamat varsin hyvärakenteiset nuoret miehet olivat ilman paitaa. Lisäksi kaatuneen raahaaminen lääkintähenkilöstön toimesta sotatantereelta herätti muisteloita kesäkuun alun baarireissulta joka yhden seurueen henkilön osalta yhtä näyttävästi päättyi.

Kyllä kulttuuri kehittää ihmistä.



Maalaiset ovat usein eläinten ystäviä. Saimme puhelun aviomiehen serkulta. Hän kertoi kukon nokkineen ipanalta käden verille ja että kukolle pitäisi löytää uusi koti. Arvelin että kaipa tuohon pihaan yksi kukko mahtuu hetkeksi pyörimään. Käytiin hakemassa Kyösti pois. Matkusti hyvin vaitonaisesti ja hyvätapaisesti pahvilaatikossa. Rehtorin viimeaikaisten karkailujen ansiosta tiesin, että järven toisen puolen naapurilla on kanoja. Päräytettiin ilmoittamatta ja kutsumatta pihaan ja päästiin tupaan. Talon emäntä tuskaili että kun on tontti täynnä elukoita - omia ja hoidokkeja. Se kommentti toimikin näppäränä aasinsiltana siihen, että meilläpä on kukko tuolla autossa ja haluaisitteko mahdollisesti ottaa sen teille asumaan.

Päätimme yhdessä antaa Kyöstille tilaisuuden ja päästimme sen laatikosta pois pihamaalla. Kyösti aloitti heti pörhentelyt ja laittoi kanat ruotuun. Emäntä ja isäntä ihastuivat Kyöstiin välittömästi ja minustakin se oli ilahduttava juttu, koska aviomies ihastui lähinnä Kyöstin niskaan (lue: perhotarvikkeita).



Sovittiin myös että jos kukko pitää hirveää elämöintiä liian aikaisin aamulla, voimme tulla kääntämään kukon oikeaan aikaan.

Onnea ja menestystä Kyöstille vaan.



Lintujen paritustoiminnan ja kulttuuripitoisten aktiviteettien ohella kesäaikaan on tärkeää tukea paikallista yritystoimintaa. Kävimme ilkamoimassa Oravikosken pubilla. Muutamat seurueemme henkilöt eivät olleet aiemmin kyseisessä laatupaikassa vierailleetkaan. 

He olivat vallan hämmästyneitä siitä, miten juomaa saa heti, vessaan ei ole jonoja ja wc-tilat ovat lisäksi todella siistit. Minä olen aina sanonut että asiointi pienissä paikoissa on helppoa ja vaivatonta ja yleisötapahtumista olen maininnut että ne ovat ihan kivoja, mutta ihmiset pilaavat aina kaiken.





Mutta ei makeaa mahantäydeltä. Krapula vaatii kehon ja hengen karaisua. Ei pidä jäädä sänkyyn tai sohvalle makoilemaan. Pitää lähteä sovittamaan syntejä jotta nöyryys palaa.

Entinen ulkosauna, nykyinen Rehtorin koppi on kunnostuksen tarpeessa. Aikanaan halvalla hankituista maaleista ei ole paljoa tähteellä.


Virallinen ennen-kuva. Jälkeen-kuvaa saatte odottaa vielä tovin.




Maalinpoistourakka aloitetaan viikatteen kanssa hutkimisella, jotta saadaan seinustat näkyviin.


Sitten laitetaan ukot etsimään asianmukaisia tarvikkeita työn suorittamiseksi. Tunnin houkuttelun jälkeen kamppeet löytyvät ja työ voi alkaa.



Jonkun ajan kuluttua jo amatöörikin huomaa, että kalusto on kulunut käyttökelvottomaksi. Urakka jatkuu huomenna asioinnilla ystävällisessä (lue: Vilkas mies on lomalla) ja asiantuntevassa paikallisessa rautakaupassa.



Näissä merkeissä jatkan lomailua. Hyvä siitä tulloo. Ukoille sanoin valinneeni kopin uudeksi väriksi harmaan. Valkoisella sitten vuorilaudat ynnä muut. Olivat ihan hiljaa.

ps. Lomamatkasuunnitelmat ottivat aimo harppauksen eteenpäin. Hankimme moottoripyörän. Johan sitä oltiin talven yli ilman. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaisesti, pääsette elokuussa lukemaan raporttia keski-Euroopan kiertueesta. Pitäkää peukkuja ja älkää tulko varastamaan meidän tavaroitamme sillä välin. Ne ovat todennäköisesti rikki.


3 kommenttia:

  1. Ihanan iloinen postaus. Sait hyvälle mielelle.

    VastaaPoista
  2. Ainoa blogi jota lukiessa tulee naurettua ääneen! :D

    VastaaPoista
  3. Tuo kukko herätti lapsuusmuistoja. Olen tuntenut itseni varsin hölmöksi, kun olen etsinyt naapurin karanneita kanoja pientaloalueella...

    Kukkko voi olla hyvä ratkaisu, sillä ainakin se kuulostaa paremmalta kuin kana joka yrittää kukkoilla laumassa joka halvatun aamu kello 5. Isäni olisi todennäköisesti miehesi kanssa samaa mieltä tuosta kukon niskasta. Komia väri.

    Kesäteatterikokemuksesi on hmm varsin aieto.

    Rehtori on hyvä asistentti maalaushommissa.

    OP

    VastaaPoista